Raidejokeri on investointi tulevaan, valtuustopuheenvuoro 13.6.2016

Share |
14.06.2016

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Nykyään usein unohtuu, että talous ei ole pelkkiä kuluja. Talous on myös investointeja tulevaan ja tulopohjien laajentamiseen.

Jos unohdamme talouden investointipuolen, voimme saman tien sammuttaa hyvinvointivaltion valot. Vain satsaukset tulevaan voivat lopulta pitää talouden tulopuolen pinnalla.

Tänään päätettävänä investointiasiana on Raidejokeri.

On asiallisesti - mutta laskentaperusteita avaamatta - huomautettu, että hankkeen hyöty-kustannussuhde (0,7) on laskennallisesti alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan.

Tämä mittari ei kuitenkaan huomioi kaavoitushyötyjä tai tulevaisuuden houkuttelevuushyötyjä. Eli sitä, että Raidejokeri tiivistää ympäröivää kaupunkirakennetta, yhdistää alueita suurella kuljetuskapasiteetillaan ja houkuttelee vaikutuspiiriinsä ja solmukohtiinsa uusia työllistäviä yrityksiä ja palveluntarjoajia.

Voikin kysyä, mitä ylipäätään teemme kannattavuusmittarilla, joka ei mitenkään huomioi kaupungistumisen hyötyjä? Niitä samoja hyötyjä, joita koko läntinen maailma kaupungistumisella on saavuttanut, ja jotka Aasiassa on siivittäneet monet maat aivan viime vuosikymmeninä taloudelliseen menestykseen.

Kannattavuuslaskelman herkkyysanalyysissä on myös todettu hankkeen kiipeävän kannattavuusrajan yli, mikäli Bussijokerin odotusajoissa tapahtuu pientäkin (1 minuutti) ajallista pidentymistä. Terveisiä vaan sinne kehällä bussia odotteleville!

Kannattavuusmittari ei myöskään huomioi Raidejokerin strategista merkitystä Espoolle. Raidejokeri katkaisee Espoon riippuvuuden Helsingin säteittäisistä raidelinjoista yhdistämällä kaikki espoolaiset aluekeskukset raiteilla saavutettaviksi.

Myös ympäristöhyödyt ovat jääneet kannattavuuslaskelmien ulkopuolelle.

Mikä on sen arvo, että Espoon väkirikkaimmasta aluekeskuksesta Leppävaarasta pääsee jatkossa Otaniemen ja Keilaniemen teknologiakeskittymään raidekapasiteetin mitoissa? Miksei tätä ole laskettu kannattavuuslaskelmassa?

Raidejokeri on strateginen hanke myös seudullisen poikittaisliikenteen näkökulmasta. Helsingin säteittäisen raideliikennemonopolin murtuminen luo espoolaiselle työpaikka- ja osaamiskeskittymille ennennäkemätöntä kilpailuetua: Espoo ei ole enää juuri kenellekään pääkaupunkiseutulaiselle liian kaukana tai liian vaikeasti saavutettavissa.

Erityisesti kehä I:llä autoilevien espoolaisten tulisi äänestää Raidejokerin puolesta. Mikäli Raidejokeria ei rakennettaisi, jo nyt kapasiteettinsä ylärajoilla toimivan bussirunkolinjan 550 sujuvuutta jouduttaisiin - ennemmin tai myöhemmin - kasvattamaan valtaamalla kehä I:n autokaistoja busseille.

Raidejokeri on huomioitu Espoon liikenneverkkosuunnitelmissa ja investointisuunnitelmissa ja se tukee kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Raidejokeri tekee Espoosta yhden yhtenäisen kapasiteetiltaan suuriin kulkumuotoihin tukeutuvan investointikohteen.

Nyt päätettävä Espoon kustannusosuus Raidejokerille on samassa mittaluokassa kuin suunnitelmissa olevan Espoon teatteritalon hinta. Suurena kulttuurin ystävänä haluan, että espoolaisilla on tuloja tuottavien investointien kautta jatkossakin varaa rakentaa espoolaisille tärkeitä hyvinvointipalveluja.

Kiitos.

22.08.2018Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018
30.05.2018Espoo ei ole saari, kirjoitus Länsiväylässä 26.5.2018
15.02.2018Romahtaako Espoon kouluverkko?, kirjoitus Länsiväylässä 10.2.2018
12.09.2017Espoon uusi strategia on kaikkien aikojen lapsimyönteisin, valtuustopuheenvuoro 12.9.2017
24.11.2016Tonttitarjontaa on parannettava, valtuustopuheenvuoro 31.10.2016
13.09.2016Veronkorotus ei pelasta Espoota vanhoihin kaavoihin kangistumiselta, valtuustopuheenvuoro 12.9.2016
14.06.2016Raidejokeri on investointi tulevaan, valtuustopuheenvuoro 13.6.2016
25.04.2016Homekoulut kuntoon ja johtamisjärjestelmä samalla!, valtuustopuheenvuoro 25.4.2016
16.02.2016Valinnanvapaudesta varhaiskasvatuksen Espoon-malli, valtuustopuheenvuoro 15.2.2016
15.01.2016Perustuslaista on tullut valtapolitiikan peliväline, HS Mielipide 15.1.2016

Siirry arkistoon »