Ilman euroa Eurooppa on voimaton

Globalisoituvassa maailmassa tulevaisuuden talousmittelöt käydään eri alueellisten mannerblokkien välillä. Mikäli eurooppalaiset aikovat varmistaa hyvinvointinsa ja vaurautensa jatkossakin, vanhan mantereen on syytä visusti pitää kiinni ja vahvistaa kaikkia vaikutusvallan välineitään, euro-valuutta mukaan lukien.

Maailmankaupan toiseksi tärkeimmän valuutan eli euron kohtalo on vielä Euroopan omissa käsissään. Eurolla on suuri merkitys maailmankaupan vaihdon välineenä ja luotettuna valuuttavarantona, kansallisilla eurooppalaisilla valuutoilla tällaista painoarvoa ei olisi. Olemmeko todella valmiita luopumaan tästä maailmanpolitiikan vaikutusvaltamme välineestä?

On käsittämätöntä, että eurokriisin on annettu vuosikausia ajelehtia nykytilanteeseen, jossa spekuloidaan euron hajoamisella. Ei yksinkertaisesti ole europoliitikoilta vastuullista, että eurooppalaisen yritystoiminnan perusedellytysten annetaan vakavalla tavalla vaarantua poliittisen päättämättömyyden takia. Ilman vakautta, luottamusta ja varmuutta yritysten toiminnalle elintärkeän rahoituksen saamisesta kaikissa olosuhteissa edessä on syvä lama ja Euroopan putoaminen ehkä pysyvämminkin maailmankaupan kärpässarjaan.

Yritysmaailman näkökulmasta eurosta luopuminen - olettaen, että tämä tapahtuisi kontrolloidusti - tarkoittaisi paluuta huomattavien valuutta- ja korkoriskien ja sitä kautta hidastuvaan ja kustannuksiltaan korkeampaan eurooppalaisen talouteen. Mistään yksinkertaisesta paluusta kansallisten valuuttojen aikaan ei olisi kysymys: maailma on nopeutunut, monimutkaistunut ja – kuten olemme saaneet huomata – velkaantunut. Nykypäivän talousmyrskyt tuskin olisivat tuhovaikutuksiltaan ainakaan lievempiä pienille valuutoille kuin menneinä päivinä, jolloin valuuttakeinottelijat kyykyttivät mm. Iso-Britannian kokoluokassa painivia valtioita.

Mikäli euron hajoamisen myötä rahoituksen saaminen esim. pankkisektorin kaatumisen tai mahdollisen luottolaman takia taas estyisi yrityksiltä kokonaan tai merkittäviltä osin, seurauksena olisi jo yksin sen takia eurooppalaisten yritysten konkurssitsunami kaikkine seurannaisvaikutuksineen. Tapahtumien ainakin osittainen kontrolloimattomuus ja seurausten arvaamattomuus lieneekin euron hajoamistilanteessa se todennäköisempi vaihtoehto.

Suomella on siis selkeä intressi puolustaa euroa ja sen olemassaoloa pidemmällä aikavälillä. Ratkaisut tulevaisuutta varten ovat syvemmässä taloudellisessa integraatiossa, jossa voidaan ja kuulukin asettaa sanktioituja ehtoja jäsenmaiden tiukemmalle taloudenpidolle. Nykytilanteessa Suomella - yhdessä muiden vahvan luottoluokituksen maiden kanssa - on myös ainutlaatuisen vahva neuvotteluasema ja tilaisuus vaatia pitkän aikavälin selkeitä ja vastuullisia ratkaisuja - kunhan vain itse tiedämme, mitä Euroopalta haluamme.

Mukanaolo eurooppalaisessa kaikkien euro-maiden vastuulliselle taloudenpidolle perustuvassa maailmanluokan yhteisössä on Suomelle selvästi parempi järkisyihin perustuva vaihtoehto kuin yksinäinen ja pieni hyvänkin taloudenpidon markoilla pelaava Suomi. Globalisoituvassa maailmassa Suomen luonnollinen asema on jatkossakin olla osa edelleen yhdentyvää eurooppalaista yhteisöä.

Uusi Suomi, Puheenvuoro 23.7.2012