Espoo tarvitsee talousosaajia22.10.2012 Kaiken olennaisen Espoon hiemankin pidemmän aikavälin taloustilanteesta sanoo seuraava huomio tarkastuslautakunnan lausunnosta 29.8.2012 (kaupungin talousarvion seurantaraporttia I koskien): ”[vuosikate] alittaa noin 60 milj. eurolla kaupungin pitkän tähtäimen tavoitetason (170 - 180 milj. euroa).” Suomeksi sanottuna Espoon investointitarpeet ovat merkittävästi korkeammalla tasolla kuin kaupungin tulorahoitus pystyy kattamaan. Näin on ollut lähes koko 2000-luvun, myös lihavan kasvun vuosina. Espoolaisille saattaa tulla yllätyksenä myös kaupungin taloudelliseen tilaan nähden todella mittavat investointisuunnitelmat. Espoolla on vuosina 2013 - 2015 edessään 1,5 miljardin euron jo suurelta osin käynnistetty investointiohjelma. Espoon vuoden 2012 talousarvion mukaan pelkästään Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueelle ollaan lähivuosina investoimassa noin viisi miljardia euroa julkista ja yksityistä rahaa. Kun Espoon talousarvio on luokkaa 1,2 miljardia euroa, jokainen ymmärtää, että kyse on kaupungin voimavaroihin nähden megaluokan hankkeista. Samalla Espoon kaupunkirakenne on muuttumassa radikaalilla tavalla niin väestön kuin infrastruktuurin osalta. Metro ja sen rahoittamiseen liittyvät asuin- ja toimitilaratkaisut tulevat muuttamaan Espoon kaupunkikuvaa suuresti. Kasvavan syntyvyyden ja sisäänmuuton myötä Espoo tarvitsee myös mittavia investointeja uusiin asuinalueisiin, päiväkoteihin, kouluihin ja niihin liittyvään infrastruktuuriin ja palveluihin. Samalla tarvitaan suuria satsauksia elämänkaaren toiseen päähän, eli ikääntyvän väestön palveluihin. Viime valtuustokaudella Espoon talouden pelastusohjelma on keskittynyt lähinnä menokehityksen jäädyttämiseen. Tarkastuslautakunnan lausunnon 29.8.2012 mukaan tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu kovinkaan hyvin, ja kulut ovat olleet kymmeniä miljoonia arvioituja suurempia. Huolestuttavinta Espoon kulukehityksessä on kuitenkin ollut se, että kulujen vuosittainen kasvuprosentti on ollut erittäin kova, vuosina 2010-11 noin seitsemän prosentin luokkaa. Espoo ei siis tahtotilastaan huolimatta ole pystynyt hillitsemään kulujen nopeaa kasvua. Tämä voi jatkossakin olla haasteellista, koska kaupungin infrainvestointeihin liittyvät rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen kulujen kasvu selittävät jo nyt leijonan osan Espoon toimintakulujen kasvusta. Vaikka itse kaupungin asukaskohtainen velkamäärä on suhteellisen alhainen, Espoo on konsernilainat mukaan lukien jo nyt yksi Suomen velkaisimpia kuntia. Nykyisellä kulu- ja investointitasolla Espoo on itse asiassa vuosikymmenen loppuun mennessä hyvinkin Suomen velkaisin kunta. Espoossa onkin viimeistään nyt herättävä todellisuuteen! Eurooppa elää keskellä toisen maailmansodan jälkeistä syvintä taloudellista kriisiään ja se tuntuu myös Espoossa. Kriisi on jo nyt kestänyt viisi vuotta ja Suomen Pankin pääjohtajan arviot kasvu-uralle palaamisesta ovat luokkaa vielä viisi kriisivuotta lisää. Lienee selvää, että Espoon, kuten koko Suomen talous on suuresti riippuvainen maailmantalouden heilahteluista. Mainittakoon, että ensimmäisenä kriisivuotena 2008 Espoon investointien tulorahoitusprosentti sukelsi saman tien maan suurten kaupunkien alhaisimmaksi noin 30 prosentin tasolle. Kaupungin taloutta ovat pitkälti pitäneet pystyssä espoolaisten tilittämät verotulot, joihin ei kriisivuosista huolimatta onneksi ole tullut suurempaa notkahdusta. Verotulojen kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Tämän syksyn yt-ilmoitusten määrään peilaamalla voidaan myös olettaa, että heikentyvät näkymät työmarkkinoilla tulevat kääntämään kaupungin verotulot laskuun ja toisaalta lisäämään erinäisiä kuluja. Varautumistoimenpiteisiin on siis syytä jo yksin tällä perusteella. Näin kuntavaalien alla espoolaisten äänestäjien onkin syytä ymmärtää, että perinteisesti varakkaaksi kunnaksi mielletyllä Espoolla on edessään megaluokan rakenteellinen ja taloudellinen muutos- ja kuluhaaste 2010-luvulla. Miten tasapainottaa kaupungin kasvavat menot ja yhä pienenevät taloudelliset resurssit? Miten varmistaa, että kaupungilla on taloudellisia voimavaroja myös jatkossa? Tulevaan valtuuston onkin valittava espoolaisia, jotka ymmärtävät vastuullisen ja järkevän taloudenpidon ja kehittyvän yrityselämän edellytysten päälle. Nyt ei todellakaan ole aika luvata kuntalaisille yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista ja rahoittaa ne menolisäyksillä. Päinvastoin, taloudellisia varautumis- ja sopeuttamistoimenpiteitä tarvitaan jo nyt. Mikäli näissä ei päästä tulevalla valtuustokaudella ripeästi eteenpäin, tulevat samat asiat joka tapauksessa eteemme uudestaan, mutta monta suuruusluokkaa haasteellisempina. |