Koko kylä kasvattaa ja välittää, valtuustopuheenvuoro 21.10.2013

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvän lastensuojelun kehittämissuunnitelmaan mukaan lastensuojeluilmoitusten pääasiallisina syinä ovat aikuisten päihdeongelmat, perheväkivalta ja vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet. Siis aikuisten omat vaikeudet, joita vastaan lapsi joutuu hakemaan turvaa perheensä ulkopuolelta. Kun puhumme lastensuojelusta, meidän tulisikin aina puhua myös lapsiperheiden asemasta.

Lastensuojelutapaukset ovat Espoossa jatkuvassa nousussa ja lapsiperheköyhyys on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Taloudellisen epävarmuuden aikana ja työttömien määrän noustessa voidaan olettaa, että aikuisväestöön kohdistuvat sosiaaliset haasteet tulevat entisestään kasvamaan. Kehittämis­suunnitelman mukaan lastensuojelutarvetta lisää myös se, että lapsiperheitä tukevia varhaisen tuen palveluita ei ole riittävästi.

Toistan sen, mitä totesin valtuuston ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa 2013: satsaukset perhetyön palveluihin ovat paras yhteiskunnallinen vakuutus kustannuksiltaan moninkertaisia lastensuojelun, syrjäytymisen ja mielenterveyden ongelmia vastaan.

Kun kaupunki etsii palveluistaan säästökohteita ja tehokkuutta, kaupungin tulee ymmärtää myös taloudellisesti, millaisia säästöjä laajemmilla perhetyön palveluilla voidaan saavuttaa, ja millaisia siirrettyjä kustannuksia mahdolliseen perhetyön palveluiden aliresursointiin liittyisi. Kun priorisoimme, priorisointilistan kärjessä tulee olla lapset ja heidän perheensä.

Olisin toivonut, että juuri lastensuojelun kehittämissuunnitelmassa oltaisiin tarkasteltu tarkemmin tätä puuttuvien tai puutteellisten perhetyön palveluiden ja kasvavan lastensuojelutarpeen välistä yhteyttä. Esimerkiksi siihen, millaisia säästöjä laadukkaista varhaisen tuen palveluista kaupungille syntyisi, ei kehittämissuunnitelmassa oteta kantaa. Yhteys on nyt kuitenkin selvästi jälleen kerran tiedostettu.

Samoin on tiedostettu perhetyön palveluiden puutteet kouluikäisten lasten ongelmien hoidossa. Eli juuri siinä joukossa, joista tehdään ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten lastensuojeluilmoituksia ja johon siten kohdistuu suurin hyvinvoinnin kasvupotentiaali toimivista varhaisen tuen palveluista.

Toivoisin myös, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa oltaisiin tarkasteltu laajemmin hyvinvointitoimijoiden joukkoa. Suunnitelman mukaan toimijoiden joukko on laaja – on väkisinkin kysyttävä, miksi tässä laajassa toimijakentässä kuitenkin moni lapsi ja nuori putoaa yhteisöllisyyden tunteen ja tarvitsemansa tuen ulkopuolelle?

Kaupungin ja muiden hyvinvointitoimijoiden välinen tehtävien jako jää suunnitelmassa epäselväksi, vaikka yhteistyön merkitys selvästi tiedostetaan. Uskon vahvasti, että vanhempien, kolmannen sektorin, yksityisten toimijoiden ja kaupungin välisellä koordinoidulla yhteistyöllä voidaan päästä nopeammin kiinni ongelmien ratkaisuun, luoda uusia toimintamalleja ja suunnata kaupungin resursseja sinne, missä ne parhaiten vaikuttavat. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tehtävien jaosta eri sidosryhmien välillä on selkeästi sovittu.

Olen viime keväänä jättänyt 49 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen perhetyön palveluiden kehittämiseksi ja niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kaupungin vastauksen käsittelylle olisi ollut mitä mainioin paikka juuri lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Jätän tänään myös uuden toivomusaloitteen, jolla kartoitetaan tarkemmin hyvinvointitoimijoiden joukkoa ottaen huomioon myös kolmannen sektorin toimijat, ja etsitään tarkempia suuntaviivoja hyvinvointitoimijoiden välisen tehtävänjaon kehittämiseksi tavoitteena koko lasten hyvinvointiin vaikuttavan toimijakentän aktivoiminen.

Valtuustolle esitellyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja lastensuojelun kehittämissuunnitelma luovat mielestäni hyvän pohjan espoolaiselle lasten ja nuorten hyvinvointityölle. Kaupungin tulee kuitenkin myös käytännössä uskaltaa satsata varhaisen tuen perhepalveluihin ja muistaa ottaa myös muut hyvinvointitoimijat eli koko kylän mukaan tähän tärkeään työhön.

Kiitos.