Messin massit ja Elorannan ehdotus

16.03.2012

Puhutaan investointipäätöksistä. Rinnan voi tarkastella vaikkapa (i) tällä hetkellä maailman ylivoimaisesti parhaan jalkapalloilijan, FC Barcelonan hyökkääjän Lionel Messin tarinaa, ja (ii) useammin kuin kerran kansainvälisesti taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kärkimaaksi noteeratun Suomen nykyhaasteita. Jälkimmäiselle referenssiä on tässä tapauksessa haettu Jorma Elorannan Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemästä ehdotuksesta ”Investointeja Suomeen”.

Kun jalkapalloseura FC Barcelona investoi Messiin, Messi oli 13-vuotias kasvuhäiriöistä kärsivä poika toiselta puolelta maapalloa. Lahjoja oli, mutta tulevaisuus oli kaikkea muuta kuin selvä. Seura kustansi kasvuhormonihoidot, joiden tuloksista ei voinut olla täyttä tietoa. Kun edustusvuodet sitten alkoivat, Messi loukkaantui toistuvasti ja maalikone oli kaukana nykyloistostaan.

Elorannan esitys alkaa karulla huomiolla siitä, että Suomella ei ole yhtään merkittävää, muista maista selvästi poikkeavaa vahvuutta investointikohteista kilpailtaessa. Kun Suomi nyt etsii uusia investointeja, se ei siten voi perustaa strategiaansa minkään pysyvän kilpailu- tai investointiedun varaan (toisen pään ääriesimerkkinä vaikkapa Norjan öljy). Suomen on siis riskeistä huolimatta tunnistettava omat messimäiset mahdollisuutensa ja lahjakkuutensa ja alettava tosissaan tekemään töitä niiden hyödyntämisen eteen.

FC Barcelonalle 13-vuotias pikkupoika oli luonnollisesti vain yksi lupaus muiden joukossa. Seura satsasi systemaattisesti kasvatusohjelmiin, joiden päässä oli tai sitten ei ollut edustusjoukkueen uusia pelaajia. Varhaisessa vaiheessa aloitettaessa investointiriski oli haasteista huolimatta minimaalisen pieni verrattuna valmiiden, kovan rahan tähtiostoksiin perustuvaan strategiaan.

Kysymys kuuluu, missä ja mikä on Suomen investointitähtien ”kasvatusohjelma”? Elorannan raportti luettelee 40 toimenpide-ehdotusta, joista nro 27, elinkeinoelämän ja koulutusjärjestelmän yhteistyön lisääminen, vinkkaa ehkä jotenkin kaivattujen vastausten suuntaan. Messi opettaa, että kaikki lähtee varhaisesta liikkeellelähdöstä ja alhaalta ylöspäin toimimisesta. Epäonnistumisetkin on hyväksyttävä, koska vain niiden kautta voi oppia, tehdä muutoksia ja kasvaa mestariksi. Kuin Mestarien liigan jalkapalloseuran konsanaan, Suomen on itse luotava oma investointi- ja kasvuohjelmansa omille lahjakkuuksilleen ensimmäisistä koulunpenkillä vietetyistä vuosista alkaen. Investointiputken on kuitenkin myös jatkuttava yli kuoleman laaksojen ja läpi kuivien kausien.

Jos työllistämiseen ja uusiin innovaatioihin todella halutaan satsata, painopisteen valtiovallan ja korporaatioiden Suomesta onkin radikaalisti siirryttävä kohti yrittävien kansalaisten ja ketterien pk-yritysten Suomea. Tämä olisi se todella strateginen muutos, jota merkittävien taloudellisten haasteiden edessä seisova Suomi tarvitsisi. Mitä aikaisemmin ja systemaattisemman hommaan lähdetään, sitä pienemmät riskit rakenteita ja luotua tahtotilaa rikkovista muutoksista myöhemmin.

Lionel Messin nousua on selitetty monilla tekijöillä: se ihmeellinen ja ihmeellisesti säilynyt lapsenomainen ilo pelata peliä taitojensa, tahtonsa ja mielikuvituksensa kautta; keskittyminen peliin ja kaikenlaisen turhan itsensä korostamisen täydellinen puuttuminen; Barcan hiipuvan brassitähden siirtäminen syrjään Messin tieltä; se että Messi pelaa yhdessä maailman parhaista kentällisistä ja sellaisella paikalla, jossa Messin lahjat ja taidot erityisesti korostuvat; jopa ruokavalion muutokset. (HS 9.3.2012)

Vaikka Elorannan huomio pysyvien kilpailuetujen puuttumisesta pitäisikin paikkansa, erottavia tekijöitä Suomen ja sen kilpailijamaiden välillä on runsaasti ja usein juuri Suomen eduksi: itsenäisyytemme historia; suomalaiset sisu-pohjaiset luonteenpiirteet aina harmaan kiven läpäisykykyineen (sopii verrata Messiin); yhteiskunnan toimivuus; teknologiakehittyneisyys; koulutuksen laaja-alaisuus ja taso; jopa kouluruokailu; jne.

Team Suomi on siis kasassa ja huolto näyttäisi toimivan. Muttamutta: missä ovat ne tähtihyökkääjät, jotka harhauttavat vastustajat, lataavat pallon maaliin ja tekevät huomenna saman uudestaan?

Verrattuna Lionel Messin lähtökohtiin uransa alussa, suomalaisten lähtökohdat mille tahansa taistelulle maailman markkinoilla ovat vähintäänkin loistavat. Tärkeintä lopulta on oma tahtotilamme ja se, miten läpi kasvuvuosien satsaamme nuoriimme ja miten he lopulta haastavat itse itsensä maailman muutoksessa. Usein vaikuttaakin siltä, että Team Suomen yrittämisen ja pärjäämisen esteet löytyvät enemmän omien korvien välistä kuin huonosta treeniohjelmasta, resurssien puutteesta tai vastustajan onnistumisista.

On aika päivittää vanhat viisaudet uusiin: ruotsalaisia emme ole, Pohjolan sveitsiläisiksi emme ehkä tule – olkaamme siis rohkeasti maailman parhaita suomalaisia.

Uusi Suomi - Puheenvuoro 14.3.2012

24.03.2023Katujengit voidaan vielä torjua
06.03.2023Talous luo vaurautta ja toivoa, kirjoitus Länsiväylässä 4.3.2023
23.01.2023Työrauha takaisin kouluihin, kirjoitus Länsiväylässä 21.1.2023
12.12.2022Ei turvallisuutta ilman toimivaa taloutta, kirjoitus Länsiväylässä 10.12.2022
30.11.2022Pitääkö valtion maksaa kaikki laskut?, kirjoitus Länsiväylässä 30.11.2022
30.10.2022Ehdolla eduskuntaan!
15.01.2021Heipat Espoon valtuusto, kohti uusia uria
07.04.2020Tervetuloa kriisiajan etäkouluun, kirjoitus Länsiväylässä 5.4.2020
22.08.2018Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018
30.05.2018Espoo ei ole saari, kirjoitus Länsiväylässä 26.5.2018
15.02.2018Romahtaako Espoon kouluverkko?, kirjoitus Länsiväylässä 10.2.2018
12.09.2017Espoon uusi strategia on kaikkien aikojen lapsimyönteisin, valtuustopuheenvuoro 12.9.2017
24.11.2016Tonttitarjontaa on parannettava, valtuustopuheenvuoro 31.10.2016
13.09.2016Veronkorotus ei pelasta Espoota vanhoihin kaavoihin kangistumiselta, valtuustopuheenvuoro 12.9.2016
14.06.2016Raidejokeri on investointi tulevaan, valtuustopuheenvuoro 13.6.2016
25.04.2016Homekoulut kuntoon ja johtamisjärjestelmä samalla!, valtuustopuheenvuoro 25.4.2016
16.02.2016Valinnanvapaudesta varhaiskasvatuksen Espoon-malli, valtuustopuheenvuoro 15.2.2016
15.01.2016Perustuslaista on tullut valtapolitiikan peliväline, HS Mielipide 15.1.2016
03.12.2015Espoon talousarvio 2016 ja TATU, valtuustopuheenvuoro 2.12.2015
10.11.2015Espoo tarvitsee aktiivista ja rohkeaa maapolitiikkaa, valtuustopuheenvuoro 9.11.2015
08.06.2015Lastensuojelusijoitukset laskuun, varhaisen tuen malli puree, valtuustopuheenvuoro 08.06.2014
18.05.2015Ydinpalvelut edellä säästöihin, valtuustopuheenvuoro 18.5.2015
14.04.2015Espoo hankkii taulutietokoneet koululaisille
14.04.2015Aputoimintojen siirto HUS:lle ja yksityisten toimijoiden kustannusten selvittämättä jättäminen
10.04.2015Suomi vuonna nolla, Länsiväylä 8.4.2015
26.01.2015Satamakiistassa on unohtunut laki ja kohtuus, Länsiväylä 24.1.2015
04.12.2014Velkaa ja veroprosentteja, valtuustopuheenvuoro 3.12.2014
18.11.2014Laki ja kaupungintalon suojelu, valtuustopuheenvuoro 17.11.2014
22.10.2014Kyllä kaksikielisille kouluille!, valtuustopuheenvuoro 20.10.2014
30.09.2014Metro-Espoosta (väkisinkin) urbaani kaupunkiympäristö, valtuustopuheenvuoro 29.9.2014
30.09.2014Lisää pientalotontteja luontoarvot huomioiden, valtuustopuheenvuoro 29.9.2014
09.09.2014Espoon taloustilanne on vakava, valtuustopuheenvuoro 8.9.2014
20.08.2014Veneyrittäjä selätti Goljatin, Länsiväylä 20.8.2014
06.08.2014Kansanhupi on kaukana Ukrainan tapahtumista, Länsiväylä 23.7.2014
10.06.2014Lisää tontteja ja koteja espoolaisperheille, valtuustopuheenvuoro 09.06.2014
24.03.2014Talous tasapainoon, valtuustopuheenvuoro 24.3.2014
28.01.2014Loukon asema, valtuustopuheenvuoro 27.1.2014
10.12.2013Kohti perhetyön palveluiden Espoon-mallia, valtuustopuheenvuoro 9.12.2013
10.12.2013PISA, Suomi ja globalisaatio
19.11.2013Titanic ja veronkorotusten tie, valtuustopuheenvuoro 18.11.2013
23.10.2013Koko kylä kasvattaa ja välittää, valtuustopuheenvuoro 21.10.2013
14.10.2013Tarvitsemme nyt arjen laajaa demokratiaa, HS 13.10.2013
10.09.2013Vahvempi ote Espoon talouteen, valtuustopuheenvuoro 9.9.2013
10.09.2013Espoon talous ei ole kestävällä pohjalla, valtuustopuheenvuoro 9.9.2013
18.07.2013Sellon laajentumista ei ole varaa tyriä, Länsiväylä 17.7.2013
14.06.2013Espoon strategiset valinnat? Valtuustopuheenvuoro 10.6.2013
13.05.2013Tonttipolitiikassa on tehtävä täyskäännös, HS Mielipide 7.5.2013
26.02.2013Valtuustopuheenvuoro 25.2.2013 tilinpäätöstä ja tonttipolitiikkaa koskien
13.02.201383 tonttia, 1545 hakijaa
29.01.2013Valtuustopuheenvuoro 28.1.2013 perhetyön palveluita koskien
22.10.2012Espoo tarvitsee talousosaajia
26.09.2012Onko Suomen rikoslaissa kidnappaajan mentävä aukko?
23.09.2012Vain demokraattisen päätöksentekoni ylitse
16.08.2012Euroänkyränä Frankfurtissa
27.07.2012Ilman euroa Eurooppa on voimaton
31.05.2012Huomenna on paremmin
22.05.2012Metropolikeskustelun aika
10.05.2012Vanhat saappaatkin elähdyttävät enemmän kuin Eurooppa-päivä
28.04.2012Saako Espoossa juhlia jääkiekon maailmanmestaruutta?
25.04.2012Espoo ei rakentajaa ilahduta
02.04.2012Rajua kuntarakenne-rokkia Uudellamaalla
16.03.2012Messin massit ja Elorannan ehdotus
11.03.2012Joustavuus, johdettavuus, vaikuttavuus - uudistetut kriteerit kuntauudistukselle
08.03.2012Espoon viimeiset kuntavaalit?
02.03.2012Miljoona ihmistä, yksi tontti (eli pääkaupunkiseudun maankäytön tulevaisuus)
25.02.2012Kuntauudistuksessa huomio hallinnon vastuullisuuteen
05.02.2012Alueelliset erot tunnistettava kuntauudistuksessa