Kansanhupi on kaukana Ukrainan tapahtumista, Länsiväylä 23.7.201406.08.2014 Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) kysyy Lauantaivieras-kirjoituksessaan (LV 28.6.2014), onko Suomella ongelmia ulkoisessa turvallisuudessaan? Puhemiehen mielestä ei ole ja Nato-keskustelua hän vertaa jokakesäiseen Ruokolahden leijona –tasoiseen kansanhupiin. Mielestäni kansanhupi on kaukana Ukrainan tapahtumista. Kyse on kansainvälisen oikeuden loukkauksesta, joka on muuttamassa koko kylmän sodan jälkeistä turvallisuuspoliittista voimatasapainoa Euroopassa. Kansainvälinen yhteisö on tuominnut Venäjän toiminnan Krimillä ja Itä-Ukrainassa, ja myös Suomi osallistuu Venäjän vastaisiin pakotteisiin osana läntistä yhteisöä. Suomi ei siis ole Ukrainan kriisissä puolueeton maa, vaan on EU-jäsenyytensä kautta velvoitettu solidaarisuuteen muita EU-maita kohtaan. Kun ylivoimaisesta suurin osa EU-maista taas ovat NATO:n jäseniä, voidaan kysyä, voiko Suomi uskottavasti tasapainotella puolueettomuuden ja sotilaalliseen liittoutumattomuuden välillä ja kuinka pitkään? Sodankäynnin muodot ovat nopeasti teknologistumassa. Uskottava puolustus perustuu yhä kallistuviin asejärjestelmiin, joihin Suomella ei pelkästään kansallisen puolustusbudjetin oloissa ole välttämättä taloudellisesti varaa. Teknologisen toimintakyvyn roolia korostaa myös ulkoministeriön vakoiluskandaali. On syytä noteerata, että ulkoministeriön vuosikausia jatkunut tietovuoto paljastui suomalaisille turvallisuustoimijoille vasta toisen ystävällismielisen maan varoituksesta. Suomessa onkin korkea aika aloittaa vakava keskustelu Suomen nykyisen turvallisuuspolitiikan kestävyydestä. Keskustelun tulee perustua asia-argumenteille eikä Ruokolahden leijona –tasoisille sutkautuksille tai NATO-pelottelulle. Kaikki muu olisi nykyolosuhteissa Suomen kannalta älyllistä epärehellisyyttä Suomen tosiasiallisen turvallisuuden kustannuksella. Kai Lintunen kaupunginvaltuutettu (kok) Espoo |