Espoon taloustilanne on vakava, valtuustopuheenvuoro 8.9.2014

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Miten tulisi arvioida sellaisen kaupungin taloudellista kantokykyä, jossa työttömyysaste nousee 15%:n vuositahtia, vuosikate on romahtanut murto-osaan tavoitteesta investointien kuitenkin jatkaessa nousuaan, kulujen kasvuvauhti ylittää jatkuvasti tulojen kasvuvauhdin, ja tulos romahtaa yhdessä vuodessa sata miljoonaa euroa alaspäin ? Ihan vain näin puhtaasti objektiivisena kysymyksenä, miten arvioisitte?

Tämän edellä kuvattu taloustilanne kuuluu kaupungille nimeltä Espoo. Saman kuvauksen perusteella Helsingin Sanomat otsikoi juttunsa 27.8.2014 ”Espoon talous [on] romahtamassa”. Hesarin jutussa pisti silmään myös pari muuta seikkaa:

1. Espoon kaupunginjohtajan mukaan tilanteeseen ei ole ollut tarvetta puuttua päättäväisemmin aikaisemmassa vaiheessa. Olen tästä eri mieltä: viime vuonna Espoon talous pysyi vielä pinnalla satunnaiserien takia ja säästöjen tekeminen siinä tilanteessa olisi ollut huomattavasti nykytilannetta helpompaa ja olisi tasoittanut säästötalkoiden ajallisia vaikutuksia.
2. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja odottaa valtiolta toimia kuntien tehtävien karsimiseksi. Valtion kehysriihessä sovitut toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet täysin puolitiehen. On selvää, että Espoo ei voi enää jäädä odottelemaan valtion pelastavia toimia, vaan asiassa on korkea aika lähteä omaehtoisesti eteenpäin.

Yritin jo viime syksynä herätellä valtuustoa asiassa vertaamalla Espoon taloudellista menoa kohti jäävuorta jyskyttävään Titanic-laivaan, joka vain lisää vauhtiaan musiikin soidessa. Ei tarvitse kuin katsoa vuosien 2015-2015 kehyslukuja niin vertaus on mielestäni entistäkin ajankohtaisempi ja sanomaltaan vieläkin herättävämpi.

Kun nyt sitten katsomme päätösehdotuksia, kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuuston hyväksyy erittäin epätasapainossa olevan kehyksen taloussuunnitelmien ja investointiohjelmien ”valmistelun pohjaksi”. Valtuutettuna kysyisin, mitä tämä oikein mahtaa tarkoittaa?

Tarkoittaako tämä sitä, että valtuusto käytännössä sidotaan talouden epätasapainoon vuosiksi eteenpäin, jos valmistelu ei muita tuloksia tuota?

Vai tarkoittaako tämä sitä, kuten toivon, että kaikki ymmärrämme taloustilanteen kriittisyyden, ja esitettyjen lukujen valossa koko kaupungin talous- ja luottamushenkilöjohto tekevät nopeasti kaikkensa, että taloussuunnitelman ja investointiohjelman valmistelua jatketaan talouden edelleentasapainottamisen pohjalta? Jos tarkoitetaan jälkimmäistä, toivoisin, että tämä näkyisi myös päätösehdotuksissa ja valtuuston päätöksissä.

Hyvät espoolaiset valtuutetut, nyt on tullut se viimeinen hetki, kun laivan kurssi on vielä käännettävissä ilman perustavanlaatuisia vahinkoja.

Ensinnäkin on selvää, että viime syksynä sovitun, koko valtuustokaudella todellista käyttötaloutta ehkä noin muutamilla kymmenillä miljoonilla euroilla tasapainottavan, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) koko on riittämätön. Tuottavuuden nostoon tasapainotuskeinona ei näytä uskovan enää virkamiesjohtokaan, lainaus kehyslaskelmista: ”Tuottavuuden nostolla ei rahoitustasapainoa saavuteta, mikäli palveluvelvoitteeseen ja toteuttamistapaan [ei] saada kevennystä.”

Jos rehellisiä ollaan, nykyisen TATU-ohjelman pohja on kehyksen luvuilla oikeastaan jo murentunut. Tarvitsemme siis kaupungin säästöohjelman päivityksen aivan uudelle tasolle.

Samalla on selvää, että tuloveroprosentin nosto ei nykyisessä kasvavan työttömyyden ja heikkenevän ostovoiman olosuhteissa ole mikään todellinen pelastus. Kuvio on jo nähty valtiontalouden osalta: talouden syöksykierre on sitä kovempi, mitä vähemmän suomalaisilla jää veronkorotusten myötä palkastaan käteen. Samalla veronkorotuksia on käytetty helppona keinoa lykätä elintärkeitä rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä.

Olemme kurjistumisen kierteessä, jossa yhdistyvät supistuva yksityinen talous, yhä kovenevat verot ja massiivinen lainanotto – tällaisella taloudella ei ole lopulta mitään tulevaisuutta. Haluaako Espoo todella tälle samalle jäävuoria vilisevälle reitille?

Kiitos.