Metro-Espoosta (väkisinkin) urbaani kaupunkiympäristö, valtuustopuheenvuoro 29.9.201430.09.2014 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Metronjatkopäätöksen osalta on ensinnäkin kysyttävä, onko kyseessä investointipäätös vai hyvinvointipäätös? Investointipäätökseltä tämä näyttää taloudellisten mahdollisuuksiensa ja riskiensä takia; samat taloudelliset riskit tai niiden suuruus haiskahtavat taas paljolti hyvinvointipäätökseltä. Investointipäätös, joka tuottaa jotain; vai hyvinvointipäätös, joka on jotenkin jollain riskillä maksettavissa? No, tämä on normaali kysymys monen julkisen sektorin hankkeen kannalta. Muutoinhan yksityinen sektori kyllä rakentaisi kannattavat hankkeet pois kyllä hyvinkin nopeasti. Jos puhumme investointipäätöksestä, on syytä kysyä, missä ovat yleiset tällaiseen päätökseen tarvittavat asiakirjat: kannattavuuslaskelma, hyöty-kustannusanalyysi, vaihtoehtoiskustannuslaskelma, riski-analyysi, juridinen analyysi, ympäristöselvitykset, jne. Ainakaan tämän valtuustokauden uudet valtuutetut eivät ole tällaisia koskaan saaneet. Voidaanko nyt esitetyin vähäisin tiedoin ylipäätään tehdä näin suurta rahoituspäätöstä? Tilanne on myös merkittävästi muuttunut edellisestä metropäätöksestä: +25%:n lisäystavoite asuntokaavoitukseen tietyillä saavutettavuusvyöhykkeillä on täysin avoin ja vielä selvittämätön asia. Jos joku on nähnyt tämän vaatimuksen yleiskaavan valmistelun yhteydessä vuosia sitten niin todella, onneksi olkoon huikeista selvännäkijäkyvyistä. Metronjatkopäätöksen yhteydessä on viitattu myös elvytysargumenttiin. Samaan aikaan kuitenkin Suomessa vallitsee suuri konsensus siitä, että Suomen ongelmat eivät ole suhdanteisiin liittyviä, vaan ennen kaikkea rakenteellisia. Metronjatko ei Espoon tai Suomen todellisia ongelmia sellaisenaan ratkaise. Suomen ja koko Euroopan yleisessä taloustilanteessa on selvä deflaation vaara. Tämä tarkoittaa sitä, että rakentajien ei välttämättä kannata ostaa tarvitsemiaan tarvikkeita tänään ja ryhtyä rakentamaan, vaan samat tarvikkeet voi saada huomenna halvemmalla. Espoon kaupunkihan ei rakenna metron vaikutusalueella juuri yhtään mitään, vaan alueen rakentuminen riippuu täysin rakentajien aktiivisuudesta ja tuotto-odotuksista. Espoon kaupunginjohtaja viittasi metropuheessaan Suomen tärkeimpään kasvu- ja kehityskäytävään. Mutta muistaakohan joku vielä, mitä yrityselämä vastasi kysymykseen siitä, mitä joukkoliikennettä ja millaista siihen liittyvää kaupunkirakennetta he haluavat? Yrityselämä painotti nimenomaan hinnoiltaan huokeita asuntoja ja poikittaisliikennettä tukevia ratkaisuja. Kumpikaan näistä edellytyksistä ei tässä päätöksessä näytä täyttyvän. Espoon muuttovoitto tulee lähinnä muualta Suomesta ja ulkomailta. On kysyttävä, onko muuttajilla varaa näihin merellisessä Espoossa sijaitseviin asuntoihin? Poikittaisliikenteen kanssa tällä yhden säteen Helsinkiin kulkevalla linjalla ei taas ole mitään tekemistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä on lisäksi todettava, että asukasmäärien lisäystavoitteet metron vaikutusalueilla ovat todellisuudessa merkittävästi suuremmat kuin mitkään lautakunnassa tähän mennessä esitetyt luvut. Esimerkiksi Kaitaa-Iivisniemen alueelle esitettyä 6000 uuden asukkaan tavoitetilaa saamme varmasti päivittää vielä kovastikin. Lisäystavoitteet tarkoittavat siis merkittävää uudelleenpohdintaa rakentamisen intensiivisyyden suhteen. Mielestäni metronjatkopäätös tulisi silti tehdä. Se tulisi tehdä nimenomaan sillä ymmärryksellä, että metro-Espoo muuttuu pysyvästi tehokkaasti rakennetuksi, urbaaniksi ympäristöksi. Etelä-espoolaiset eivät tätä vielä ehkä ymmärrä ja on kaupungin ja meidän valtuutettujen asia kertoa heille kaikista metronjatkopäätökseen liittyvistä seurauksista: rakennamme metropolia, eikä sillä tarkoiteta nyt mitään kuntaliitosharjoitusta. Kiitos. |