Kyllä kaksikielisille kouluille!, valtuustopuheenvuoro 20.10.201422.10.2014 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Juristikin ”ilahtuu” siitä laintulkinnan tiukkapipoisuudesta, jota saadussa (kaksikielisen koulun perustamismahdollisuuksiin nuivasti suhtautuvassa) selvityksessä on esitetty. Kuitenkin selvityksessä viitattu perusopetuslain 10§ ei ota mitään kantaa siihen, voidaanko opetus koululaisille järjestää kaksikielisenä suomeksi ja ruotsiksi. Perusopetuslain 10§:n kohta, joka edellyttää että vieras opetuskieli ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta, koskee vain muita kuin kansalliskieliä, eikä siis viittaa suomen- ja ruotsinkieleen lainkaan. Toisin sanoen, selvityksessä todetut lakiperusteet kielteiselle suhtautumiselle kaksikielisiin kouluihin ovat tältä osin vääriä. Se, joka on edellä mainitusta eri mieltä, joutuu tulkitsemaan esimerkiksi Suomen perustuslain 51§:ää, jonka mukaan eduskuntatyössä käytetään suomea tai ruotsia – siis sama sanavalinta ”tai” kuin perusopetuslain 10§:ssä, jonka mukaan opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kuka kertoisi kansanedustajille, että heidän on tällä perusteella valittava joko suomenkielinen tai ruotsinkielinen eduskunnan työkieli, mutta ei molempia? Ei kukaan eikä tätä myöskään ole tarkoitettu, kuten ei ole perusopetuslaissakaan. Perustuslain 17§:n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, inte finska eller svenska. Juristina olisinkin siis pikemmin sitä mieltä, että kaksikielinen koulu on juuri se standardi, joka ajaa perustuslaissa ilmaistua kaksikielisyystavoitetta parhaiten. Miksi saadussa selvityksessä ei ole pohdittu tätä seikkaa? Valtuutettu Stig Kankkonen (RKP) oli aiemmin tänään vaatimassa, että HUS:n hoitajilla tulisi olla riittävä sekä suomen että ruotsin kielen taito, eli käytännössä ammatillinen kaksikielisyys. Kysyn, miten ihmeessä aiomme toteuttaa tällaisia tavoitteita ja ihanteita, ellemme ole valmiita laittamaan pystyyn edes kaksikielisiä kouluja? Pitäisikö kaksikieliseksi tulla jotenkin salaa, mutta Suomen koululaitos ei sitä saisi tukea? Arvoisat valtuutetut, hukkaamme valtavia resursseja, taitoja ja mahdollisuuksia niin lapsiltamme kuin kaupungilta, mikäli emme ole valmiita viemään heitä aidosti kansainväliseen ja monikieliseen ympäristöön. Tarvitsemme asennemuutoksen! Aloittaa voisi siis ihan omista lähikouluistamme ja omista lapsistamme. Tässä katse kohdistuu meidän kaikkien erilaisiin ennakkoluuloihin, mutta erityisesti Svenska rum –lautakunnan selvitykseenkin sisältyviin varsin negatiivisten lausuntojen suuntaan. Kun Svenska rum -lautakunta puhuu kouluverkostojen erillisestä kehittämisestä itsenäisin kielellisin perustein, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että mitään todellista tarkoitusta suomen- ja ruotsinkielisen kouluverkon yhteiselle kehittämiselle ei lautakunnasta näytä löytyvän. Pyydän, katsokaa tulevaisuuteen. Kiitos. |