Kuntauudistuksessa huomio hallinnon vastuullisuuteen
25.02.2012 Yksi merkittävimmistä viivan alle jäävistä kysymyksistä kuntauudistukseen liittyen on, mitä uudistuksesta seuraa hallinnon pitkäjänteiselle vastuullisuudelle?
Vastuullisuutta koetaan luonnollisista syistä usein juuri omaa kotiseutua ja sen ihmisiä kohtaan. Tämän voi havaita vaikkapa espoolaisten kokoomuskansanedustajien voimakkaistakin reaktioista esitettyyn liitokseen Espoon ja Helsingin välillä.
Kuntaliitoksiin liittyykin selkeä "moral hazard", moraalinen systeemiriski siitä, että yksittäisen kunnan taloudenpidolla ja vastuullisuudella ei kunnissa juuri katsota olevan enää merkitystä, koska vastuut joka tapauksessa ulkoistetaan joko sijaantulevalle uudelle laajemmalle kunnalle tai saman tien valtiolle asti erilaisten tasaus- ja rahastojärjestelmien hoidettaviksi.
Sama ilmenee ns. "lopun ajan toimenpiteissä" eli kuntien investoidessa yli varojensa juuri kuntaliitosten edellä.
Asioiden hyvin hoitaneiden kuntien, kuten Espoon tapauksessa moraalinen isku otetaan pakkoliitostilanteessa vastaan tuplana: todetaan, ettei omalla vastuullisuudella ole ollut merkitystä itsenäisyyden säilymisen kannalta, ja otetaan toistenkin vastuut kannettaviksi.
Miten kuntaliitosten luvatussa maassa aiotaan jatkossa varmistaa hallinnon pitkäjänteinen vastuullisuus, ja mikä hinta kuntaliitoksilla tulee olemaan tässä moraalisessa suhteessa?
Kai Lintunen lakimies Espoo
Länsiväylä 25.2.2012
|