1. Korjataan suomalainen talousmoottori

Molemmat vanhempani olivat osan työurastaan yrittäjiä ja tiedän, kuinka vaativaa se on. Tarvitsemme Suomessa yrittäjyyden kunnianpalautuksen oikeasti miettimällä, mitä yrittäjät tarvitsevat, jotta he pärjäävät, jaksavat ja voivat työllistää myös muita. Suomalaiset yrittäjät ja yritykset tarvitsevat

(i) lisää kannustimia investointeihin (esimerkiksi T&K-lisävähennysten kautta)

(ii) vähemmän sääntelyä, byrokratiaa ja veroja - keskitytään jälleen liiketoimintaan eikä liiketoiminnan jarruihin, ja

(iii) kunnon tuen sen ensimmäisen yrityksen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen (valtion palkkatuki esimerkiksi 50%:ia bruttopalkasta 12kk ajalta) ja senkin jälkeiseen kasvupolkuun.

(iv) kohtuutta YEL-työtulon määräytymiseen (esimerkiksi siten että maksun perusteena oleva työtulo kiinnitetään tiukemmin yrityksen todelliseen tulokseen).

Yrittämisen riskit eivät saa rakenteellisesti olla suurempia kuin yrittämisen tuotot. Kokoomuksessa tämä ymmärretään, muissa puolueissa ei niinkään.

Nyt jos koskaan pitää ymmärtää talouden realiteetit. Suomen talous ei yksinkertaisesti kanna nykyistä hyvinvointivaltion menotasoa, ja siksi valtio velkaantuu. Korjataan tämä korkealla työllisyydellä karsimalla työllistymistä estäviä tukia ja purkamalla kannustinloukkuja. Tehdään työtä luovat investoinnit houkutteleviksi yrityksille ja luodaan luottamusta yrittäjyyteen kannustavalla veropolitiikalla.

Työn murros näkyy myös lisääntyvinä pätkä- ja osa-aikatyönä - myös näiden töiden vastaanottaminen tulee olla aina kannattavaa ilman tukiviidakkoon eksymistä. Toivotetaan myös työperäiset maahanmuuttajat Suomeen tervetulleiksi tuomaan osaamista ja työvoimaa esimerkiksi hoitajavajeesta kärsivälle hoitoalalla.

Satsataan rohkeasti uuteen talouteen eli digitalouteen, elektroniikkaan ja ICT-palveluihin, joiden parissa minäkin olen työskennellyt viimeiset 15 vuotta Suomen johtavien yritysten palveluksessa. Uskalletaan teollistaa Suomi uudestaan mutta nyt vihreän talouden ehdoin, jotta tuotteemme ja palvelumme ovat kilpailukykyisiä myös kansainvälisesti.

Tuetaan säästämistä ja sijoittamista Suomeen sallimalla osakesäästötilien laajentaminen myös rahastoihin ja poistamalla keinotekoiset rajoitukset sijoitusmääriltä.

Nykyinen sähköpula jarruttaa Suomen talousmoottoria. Kannatan väliaikaisia sähkötukia sellaisille kotitalouksille, jotka eivät muuten pärjää, mutta en kannata absoluuttista sähkön hintakattoa, koska se poistaisi markkinoilta hinnan ohjausvaikutuksen eli sen, että sähköpulassa korkeampi sähkön hinta ohjaa käyttäjiä säästämään sähköä.

Yrityksille sähkön ja energian tarjonta ja hinta yleisesti ovat kohtalon kysymyksiä. Myös yrityksille tulee tilanteen vaatiessa tarjota korona-ajan kaltaisia tukia, joilla varmistetaan yritystoiminnan jatkuminen ja kyky tarjota työtä suomalaisille korkeiden energiakustannustenkin aikana.

Sen lisäksi Suomi tarvitsee lisää perusvarmaa ja fossiilitonta energiantuotantoa, minkä vuoksi Suomeen tulee rakentaa lisää ydinvoimaa. Suomen tulee uskaltaa satsata myös tulevaisuuden energiaan, kuten vetytalouteen, ja rakentaa näin monipuolista ja shokeilta suojatumpaa energiaverkostoa.

Katso tästä linkistä video Suomen talousmoottorin korjaussarjasta.

2. Pidetään Suomi turvallisena

Olen ajanut Suomen Nato-jäsenyyttä 1990-luvulta asti. Vaikka Venäjä käy raakaa sotaa ja uhittelee, Suomen Nato-jäsenyyden ja sen ratifiointia ennen USA:n käytännössä jo antamien turvatakuiden myötä Suomen turvallisuuden haasteet ovat nyt erityisesti sisäisen turvallisuuden puolella. Turvallisuudesta on pidettävä kiinni kaikkina aikoina.

Nuorison väkivaltaistunut rikollisuus tulee ottaa vakavasti. Taustalla on osattomuuden tunnetta ja vääränlaisia esikuvia. Myös korona-aika on vaikuttanut nuorison henkiseen jaksamiseen.

On aika satsata oikeasti nuorten koulutukeen, mielenterveyspalveluihin ja matalan kynnyksen harrastamismahdollisuuksiin. Myös perheet tarvitsevat tukea vanhemmuuden haasteisiin. Ihan konkreettisesti tulee myös lisätä poliisin toimivaltuuksia teräaseiden poistamiseksi kaduilta.

Monen turvallisuuden tunnetta on rapauttanut myös julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rajusti heikentynyt tilanne. Perusterveydenhuolto on yksinkertaisesti saatava toimimaan, koska muutoin paine kohdistuu kalliiseen erikoissairaanhoitoon.

Kela-korvaukset tulee palauttaa aikaisempien vuosien tasolle, jotta myös yksityisen sektorin resurssit voidaan saada paremmin käyttöön. Terveydenhuollossa terveyden on tultava ennen ideologiaa.

Sisäiseen turvallisuuteen kuuluu myös suomalaisen oikeusjärjestelmän resursseista huolehtiminen. Juristina pidän päivänselvänä asiana, että suomalainen oikeusvaltio on arvokas asia ja sen rapautuminen on estettävä. Poliisin ja oikeudenhoidon resurssit ovat valtion ydintehtäville välttämättömiä ja niiden hyvästä tasosta tulee aina pitää huolta.

Katso tästä linkistä video siitä, miten vältämme yhteiskunnallisen pahoinvoinnin kasvavat kustannukset.

3. Annetaan lapsillemme hyvän elämän lähtökohdat

Vanhempien tehtävä on jättää lapsillemme parempi yhteiskunta kuin jonka itse olemme saaneet. Turvataan lasten ja nuorten koulunkäynnin sujuvuus ja turvallisuus ja huolehditaan oppimisen riittävistä resursseista.

Tavoitteena tulee olla Suomen PISA-tulosten nostaminen takaisin aikaisempien hyvien vuosien tasolle. Älypuhelinten käyttö häiritsee liikaa koulujen opetusta ja tarvitsemme jo lainsäädännössä selvät säännöt siihen, miten älypuhelimia saa ja voi käyttää kouluissa.

Myös opettajat tarvitsevat työrauhan, tai muuten seurauksena on myös opetusalan kriisiytyminen hoitoalojen tapaan. Koulujen hankehumpasta ja koulujen arjelle vieraista opetussuunnitelmien tavoitteista pitää nyt uskaltaa siirtyä takaisin oppimisen perusasioiden puolelle. Tuodaan työrauha takaisin niin oppilaiden kuin opettajien hyvään kouluarkeen. Opetetaan lapset ensin lukemaan ja laskemaan ja mietitään vasta sitten, onko pohja tarpeeksi vahva vaativampien itseohjautuvampien oppimistapojen omaksumiseen. Näin kohdistetaan oikein myös ne niukat resurssit, jotka koulumaailmakin kohtaa.

Toimin vapaa-ajallani lasten jalkapallovalmentajana ja huomaan, miten paljon lasten perusliikkumistaidoissa urheilijanpolun perustana on petrattavaa. Liikkumattomuuden hinta näkyy vammoina ja usein myös liikuntaharrastusten keskeytymisenä nuorella iällä. Näin ei voida jatkaa.

Aloitetaan lasten ja nuorten liikkumisvallankumous, jotta nykyinen yhä istuvampi elämäntyyli ei johda aikuisajan sairauksiin ja vaivoihin ainakaan liikkumattomuuden takia.

Harrastamisen Suomen malli eli matalan kynnyksen harrastusten tuominen on hyvä alku, mutta tavoitteena pitää olla aidosti kaikkien lasten kannustaminen mukaan liikuttavaan toimintaan. Harrastamisen Suomen mallia tulee laajentaa tai koulujen liikuntatuntien määrää kasvattaa.

On niin fyysisesti kuin henkisesti todella tärkeää, että lapsemme saavat liikunnallisen elämäntavat eväät nuoresta pitäen.

Kaavoitus ja rakentaminen eivät kaikkialla tue hyviä liikuntaolosuhteita olivatpa ne sitten pallokenttiä tai lähiluontoa, ja lainsäädäntöä tulee tässä korjata.

Suomi pärjää kun opimme kouluissa laajasti elämässä tarvittavia taitoja ja osaamme hyödyntää niitä myös aikuisuuden taloudellisessa toiminnassa. Tuodaan siis jo koulutukseen enemmän yrittämiseen kannustavia tietoja ja taitoja.

Suomeksi sanottuna, tehdään tulevaisuudesta lapsillemme ja nuorillemme jälleen liikkuva, toiveikas ja valoisa!

Katso tästä linkistä video siitä, missä nuoret menevät tänäpäivänä ja miten voimme parhaiten auttaa nuoria kantamaan elämää harteillaan.