Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018

Share |
22.08.2018

Tervetuloa digiajan kouluun

”Ei kännyköitä kouluun.” ”Liikaa ruutuaikaa, lapsilukot mobiililaitteisiin.”

Oletko huomannut, miten keskustelu koululaisten sähköisten medioiden käytöstä on usein kovin negatiivis-sävytteistä?

Vanhempien on tottakai syytä olla kiinnostuneita ja tietoisia siitä, mitä lapset laitteilla ja palveluilla tekevät. Lasten medialukutaidon tueksi tarvitaan myös ikään ja kehitystasoon liittyviä rajoituksia.

Negatiivinen asenne voi helposti kuitenkin siirtyä rajoittamaan teknologian käytön positiivisiakin puolia. Tilannetta voisi verrata vaikka siihen, että lasta koko ajan varoitetaan juoksemasta, ettei lapsi vain kaadu ja loukkaa itseään. Juoksemaankin pitäisi silti oppia.

Internet tuli yleisesti saataville 1990-luvun puolivälin jälkeen. Suomalaisilla on ollut siis noin 25 vuotta aikaa harjoitella internetiä ja tehdä sen rajattomista tietovarannoista osa arjen oppimista.

Suomessa oli 1990-luvulla virtuaalikoulukokeiluja, joissa oppimisympäristöihin pääsi kiinni myös kotoa käsin. Tällaisia ympäristöjä on tarjolla myös nykypäivänä, mutta niiden käytön voluumi on edelleen vähäistä.

Mitä olisi tapahtunut, jos koulujen sähköisissä oppimisympäristöissä oltaisiin otettu sama digiloikka kuin vaikkapa nettipankeissa, jotka 2000-luvulle tultaessa olivat Suomessa maailman huippuluokkaa?

1970-luvun peruskoulu-uudistus oli oman aikansa huippuinnovaatio. Digiaika on muutosvaikutuksiltaan vähintään vastaava ja avaa oppimisen ovet auki ajasta ja paikasta riippumatta.

Tilanteessa, jossa maalla on maailman parhaat internet-yhteydet ja käytännössä jokaisella ekaluokkalaisellakin älypuhelin, miten ihmeessä Suomi ei ole paremmin pystynyt hyödyntämään digiajan oppimisen tapoja?

Löytyisikö osa vastauksista juuri sieltä asenteista?

Ainoa toimiva tapa toivottaa oppilaat tervetulleiksi digi-ajan kouluun on se, että asenteet niin kotona kuin kouluissa sitä kohtaan ovat positiivisen myönteisiä. Rajoja tarvitaan, mutta annetaan lasten tehdä myös digiloikkansa.

Kai Lintunen

opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen

kaupunginvaltuutettu (kok)

Espoo

22.08.2018Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018
30.05.2018Espoo ei ole saari, kirjoitus Länsiväylässä 26.5.2018
15.02.2018Romahtaako Espoon kouluverkko?, kirjoitus Länsiväylässä 10.2.2018
12.09.2017Espoon uusi strategia on kaikkien aikojen lapsimyönteisin, valtuustopuheenvuoro 12.9.2017
24.11.2016Tonttitarjontaa on parannettava, valtuustopuheenvuoro 31.10.2016
13.09.2016Veronkorotus ei pelasta Espoota vanhoihin kaavoihin kangistumiselta, valtuustopuheenvuoro 12.9.2016
14.06.2016Raidejokeri on investointi tulevaan, valtuustopuheenvuoro 13.6.2016
25.04.2016Homekoulut kuntoon ja johtamisjärjestelmä samalla!, valtuustopuheenvuoro 25.4.2016
16.02.2016Valinnanvapaudesta varhaiskasvatuksen Espoon-malli, valtuustopuheenvuoro 15.2.2016
15.01.2016Perustuslaista on tullut valtapolitiikan peliväline, HS Mielipide 15.1.2016

Siirry arkistoon »