Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.201822.08.2018
Tervetuloa digiajan kouluun ”Ei kännyköitä kouluun.” ”Liikaa ruutuaikaa, lapsilukot mobiililaitteisiin.” Oletko huomannut, miten keskustelu koululaisten sähköisten medioiden käytöstä on usein kovin negatiivis-sävytteistä? Vanhempien on tottakai syytä olla kiinnostuneita ja tietoisia siitä, mitä lapset laitteilla ja palveluilla tekevät. Lasten medialukutaidon tueksi tarvitaan myös ikään ja kehitystasoon liittyviä rajoituksia. Negatiivinen asenne voi helposti kuitenkin siirtyä rajoittamaan teknologian käytön positiivisiakin puolia. Tilannetta voisi verrata vaikka siihen, että lasta koko ajan varoitetaan juoksemasta, ettei lapsi vain kaadu ja loukkaa itseään. Juoksemaankin pitäisi silti oppia. Internet tuli yleisesti saataville 1990-luvun puolivälin jälkeen. Suomalaisilla on ollut siis noin 25 vuotta aikaa harjoitella internetiä ja tehdä sen rajattomista tietovarannoista osa arjen oppimista. Suomessa oli 1990-luvulla virtuaalikoulukokeiluja, joissa oppimisympäristöihin pääsi kiinni myös kotoa käsin. Tällaisia ympäristöjä on tarjolla myös nykypäivänä, mutta niiden käytön voluumi on edelleen vähäistä. Mitä olisi tapahtunut, jos koulujen sähköisissä oppimisympäristöissä oltaisiin otettu sama digiloikka kuin vaikkapa nettipankeissa, jotka 2000-luvulle tultaessa olivat Suomessa maailman huippuluokkaa? 1970-luvun peruskoulu-uudistus oli oman aikansa huippuinnovaatio. Digiaika on muutosvaikutuksiltaan vähintään vastaava ja avaa oppimisen ovet auki ajasta ja paikasta riippumatta. Tilanteessa, jossa maalla on maailman parhaat internet-yhteydet ja käytännössä jokaisella ekaluokkalaisellakin älypuhelin, miten ihmeessä Suomi ei ole paremmin pystynyt hyödyntämään digiajan oppimisen tapoja? Löytyisikö osa vastauksista juuri sieltä asenteista? Ainoa toimiva tapa toivottaa oppilaat tervetulleiksi digi-ajan kouluun on se, että asenteet niin kotona kuin kouluissa sitä kohtaan ovat positiivisen myönteisiä. Rajoja tarvitaan, mutta annetaan lasten tehdä myös digiloikkansa. Kai Lintunen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen kaupunginvaltuutettu (kok) Espoo |
24.03.2023 | Katujengit voidaan vielä torjua |
06.03.2023 | Talous luo vaurautta ja toivoa, kirjoitus Länsiväylässä 4.3.2023 |
23.01.2023 | Työrauha takaisin kouluihin, kirjoitus Länsiväylässä 21.1.2023 |
12.12.2022 | Ei turvallisuutta ilman toimivaa taloutta, kirjoitus Länsiväylässä 10.12.2022 |
30.11.2022 | Pitääkö valtion maksaa kaikki laskut?, kirjoitus Länsiväylässä 30.11.2022 |
30.10.2022 | Ehdolla eduskuntaan! |
15.01.2021 | Heipat Espoon valtuusto, kohti uusia uria |
07.04.2020 | Tervetuloa kriisiajan etäkouluun, kirjoitus Länsiväylässä 5.4.2020 |
22.08.2018 | Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018 |
30.05.2018 | Espoo ei ole saari, kirjoitus Länsiväylässä 26.5.2018 |
Siirry arkistoon » |