Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018

22.08.2018

Tervetuloa digiajan kouluun

”Ei kännyköitä kouluun.” ”Liikaa ruutuaikaa, lapsilukot mobiililaitteisiin.”

Oletko huomannut, miten keskustelu koululaisten sähköisten medioiden käytöstä on usein kovin negatiivis-sävytteistä?

Vanhempien on tottakai syytä olla kiinnostuneita ja tietoisia siitä, mitä lapset laitteilla ja palveluilla tekevät. Lasten medialukutaidon tueksi tarvitaan myös ikään ja kehitystasoon liittyviä rajoituksia.

Negatiivinen asenne voi helposti kuitenkin siirtyä rajoittamaan teknologian käytön positiivisiakin puolia. Tilannetta voisi verrata vaikka siihen, että lasta koko ajan varoitetaan juoksemasta, ettei lapsi vain kaadu ja loukkaa itseään. Juoksemaankin pitäisi silti oppia.

Internet tuli yleisesti saataville 1990-luvun puolivälin jälkeen. Suomalaisilla on ollut siis noin 25 vuotta aikaa harjoitella internetiä ja tehdä sen rajattomista tietovarannoista osa arjen oppimista.

Suomessa oli 1990-luvulla virtuaalikoulukokeiluja, joissa oppimisympäristöihin pääsi kiinni myös kotoa käsin. Tällaisia ympäristöjä on tarjolla myös nykypäivänä, mutta niiden käytön voluumi on edelleen vähäistä.

Mitä olisi tapahtunut, jos koulujen sähköisissä oppimisympäristöissä oltaisiin otettu sama digiloikka kuin vaikkapa nettipankeissa, jotka 2000-luvulle tultaessa olivat Suomessa maailman huippuluokkaa?

1970-luvun peruskoulu-uudistus oli oman aikansa huippuinnovaatio. Digiaika on muutosvaikutuksiltaan vähintään vastaava ja avaa oppimisen ovet auki ajasta ja paikasta riippumatta.

Tilanteessa, jossa maalla on maailman parhaat internet-yhteydet ja käytännössä jokaisella ekaluokkalaisellakin älypuhelin, miten ihmeessä Suomi ei ole paremmin pystynyt hyödyntämään digiajan oppimisen tapoja?

Löytyisikö osa vastauksista juuri sieltä asenteista?

Ainoa toimiva tapa toivottaa oppilaat tervetulleiksi digi-ajan kouluun on se, että asenteet niin kotona kuin kouluissa sitä kohtaan ovat positiivisen myönteisiä. Rajoja tarvitaan, mutta annetaan lasten tehdä myös digiloikkansa.

Kai Lintunen

opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen

kaupunginvaltuutettu (kok)

Espoo

24.03.2023Katujengit voidaan vielä torjua
06.03.2023Talous luo vaurautta ja toivoa, kirjoitus Länsiväylässä 4.3.2023
23.01.2023Työrauha takaisin kouluihin, kirjoitus Länsiväylässä 21.1.2023
12.12.2022Ei turvallisuutta ilman toimivaa taloutta, kirjoitus Länsiväylässä 10.12.2022
30.11.2022Pitääkö valtion maksaa kaikki laskut?, kirjoitus Länsiväylässä 30.11.2022
30.10.2022Ehdolla eduskuntaan!
15.01.2021Heipat Espoon valtuusto, kohti uusia uria
07.04.2020Tervetuloa kriisiajan etäkouluun, kirjoitus Länsiväylässä 5.4.2020
22.08.2018Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018
30.05.2018Espoo ei ole saari, kirjoitus Länsiväylässä 26.5.2018

Siirry arkistoon »