Pitääkö valtion maksaa kaikki laskut?, kirjoitus Länsiväylässä 30.11.2022

Inflaatio on irti ja keskuspankkien päätehtävän mukaisesti sitä pyritään torjumaan nostamalla korkoja.

Kansalaisille tämä näkyy kohonneina hintoina ja korkeampina lainankorkoina.

On syytä muistaa, että energiakriisi johtuu ennen kaikkea Venäjän laittomasta sodasta Ukrainaa vastaan ja siihen liittyvästä energiahintojen noususta.

On oikein, että kriisitilanteissa valtio pehmentää yritysten ja kotitalouksien terävintä taloudellista iskua ja välttää näin mahdolliset suuremmat ongelmat.

Koronakriisissä valtion koronatukia tosin ohjattiin sinnekin missä niitä ei tarvittu.

Samaan aikaan hallitus lisäsi kriiseihin liittymättömiä pysyviä menoja julkisen talouden velkaantumisesta juurikaan välittämättä.

Kun taustalla on vielä vuoden 2008 finanssikriisin myötä pitkä matalien korkojen kausi, huolena on myös uusi eurooppalainen talouskriisi, jossa moni kilpailukyvyltään kehittymätön toimija ei välttämättä kestä korkeiden korkojen ja supistuvan talouden aikaa.

Olemmeko siis jumissa tilanteessa, jossa valtioiden keskuspankkien tuella pitää kuitata kaikki laskut hamaan tulevaisuuteen?

Emme ole. Kun akuuteista kriiseistä päästään markkinamekanismin on jatkossakin annettava toimia siten, että talous uudistuu.

Suomen julkisen talouden velkaantuminen on suunta käännettävä kestävälle tasolle ja ratkaisujen on oltava ennen kaikkea taloudellista toimeliaisuutta lisääviä. Veronkorotusten tie supistaisi taloutta.

Suomen suurimmat taloudelliset haasteet ovat työllisten määrä suhteessa ikärakenteeseen ja työn kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen.

Suomi tarvitsee paitsi työperäistä maahanmuuttoa myös poliittisesta johdosta ja elinkeinoelämästä nousevaa luottamusta sellaiseen taloudelliseen tulevaisuuteen, jossa perheen perustaminen ja yrittäminen koetaan turvalliseksi osaksi aikuisuuden monipuolista polkua.

Lainsäätäjältä vaaditaan nyt erityistä viisautta, jotta Suomen talousmoottori saadaan korjattua hyvinvointivaltionkin pelastamiseksi.

Kai Lintunen

juristi-ekonomi