Ei turvallisuutta ilman toimivaa taloutta, kirjoitus Länsiväylässä 10.12.202212.12.2022
Vahva valtiontalous on köyhän paras turva, on viisaus, joka tuntuu taas unohtuneen. Tällä tarkoitetaan sitä, että rapautuva jatkuvaan velanottoon perustuva julkinen talous on varmin tapa kurjistaa myös hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Tässä tilanteessa Suomi nyt on. Valtion nettolainanotto on yli 10 prosenttia valtion budjetista. Jokainen voi miettiä, kuinka kauan oma talous kestäisi, jos joka kuukausi ostaisit velaksi 10 prosenttia pakollisista menoistasi. Vaikka valtion fiskaalinen liikkumavara on kotitalouksia laajempi, kyse on suunnasta ja lopulta myös velkakestävyydestä korkeiden korkojenkin aikana. Samaan aikaan Suomelta puuttuu visio taloudellisen toimeliaisuuden lisäämisestä, eli siitä kuuluisasta kakun kasvattamisesta, jotta siitä riittäisi enemmän jaettavaa kaikille. Mikä siis eteen? Jähmetymmekö paikallemme ja nostelemme vuosi vuodelta veroja? Vai lisäämmekö työllisyyttä karsimalla sitä hidastavia tukia, edistämme työllistämisen kannustimia ja fokusoimme tärkeisiin hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin? Koska valtuutettu Helena Marttila kertoi oman isoisänsä tarinan Länsiväylässä 3.12., ehkä se sallitaan myös minulle. Isoisäni kaatui talvisodassa Suomen vapauden puolesta. Sotaan lähtiessään hän pyysi toista kylänmiestä pitämään huolta vaimostaan, mikäli hän kuolisi. Näin tapahtui. Ihmisten välinen luottamus ja hyvyys pelasti nuoren äidin ja lapsen, josta kasvoi sittemmin äitini. Mikään hyvinvointiyhteiskunnan palvelu ei olisi voinut korvata sitä tulevaisuudenuskoa ja yhteisöllisyyttä, jonka avulla Suomea sodassa ja sodan jälkeen rakennettiin. Niiltä, jotka eivät halua leikata yhteiskuntarauhan nimissä kysyn, onko isänmaallisuus todella ehdollista sille, että valtio tulee kaikessa rahalla vastaan? Minne on unohtunut talvisodan henki tai John F. Kennedyn kuuluisat sanat, älä kysy mitä maasi voi tehdä sinulle, vaan mitä sinä voit tehdä maallesi. Varmin tapa saada Suomi turvattomaksi niin sisäisesti kuin ulkoisesti on jättää Suomen talous hoitamatta. Kai Lintunen juristi-ekonomi kahden kauden kaupunginvaltuutettu (kok.) |
24.03.2023 | Katujengit voidaan vielä torjua |
06.03.2023 | Talous luo vaurautta ja toivoa, kirjoitus Länsiväylässä 4.3.2023 |
23.01.2023 | Työrauha takaisin kouluihin, kirjoitus Länsiväylässä 21.1.2023 |
12.12.2022 | Ei turvallisuutta ilman toimivaa taloutta, kirjoitus Länsiväylässä 10.12.2022 |
30.11.2022 | Pitääkö valtion maksaa kaikki laskut?, kirjoitus Länsiväylässä 30.11.2022 |
30.10.2022 | Ehdolla eduskuntaan! |
15.01.2021 | Heipat Espoon valtuusto, kohti uusia uria |
07.04.2020 | Tervetuloa kriisiajan etäkouluun, kirjoitus Länsiväylässä 5.4.2020 |
22.08.2018 | Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018 |
30.05.2018 | Espoo ei ole saari, kirjoitus Länsiväylässä 26.5.2018 |
Siirry arkistoon » |