Veronkorotus ei pelasta Espoota vanhoihin kaavoihin kangistumiselta, valtuustopuheenvuoro 12.9.2016

13.09.2016

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Voi sanoa, että Espoon erittäin kova investointitahti ja samanaikainen velkaantumisen taittamispyrkimys sitäkin nopeammassa tahdissa osoittaa (jos ei muuta niin) ainakin erittäin korkeaa tahtotasoa Espoon talouden tasapainottamisen suhteen.

Samalla voi kuitenkin kysyä, onko todella niin että kaupungin suurista investoinneista ei odotetakaan mitään suoria tulopuolta korjaavia virtoja?

Eli onko metroinvestointi kaupungin talouden suunnittelun kannalta lähinnä pelkkä menoerä? Missä ovat ne paljon puhutut metro-Espoon elinkeinorakenteen uudistumisesta tulevat tulo-odotukset? Missä metroluokan merkittävät maankäytön lisätulot? Missä vireämmän yrityselämän generoimat verotulot? Eikö niiden pitäisi jo jotenkin näkyä talouskehyksessä?

Vielä suoremmin kysyttynä, onko se, mitä metro mahdollistaa, kaupungin talouden kannalta lopulta pelkkää huuhaata? Siltä se ainakin kehyksen tasolla nyt vaikuttaa.

Itse uskon, että näin ei ole, vaan investoinnit metro- ja rata-Espooseen ovat satsauksia tulevaan toimivampaan ja tehokkaampaan elinkeinorakenteeseen, yrittämiseen, työllisyyteen ja asumiseen.

Siitä, miten ratainvestointeja olisi hyvä käsitellä talouden suunnittelun yhteydessä voi taas olla montaa mieltä. Investoreiden ja kaupungin lainoittajien näkökulmasta lienee kuitenkin selvää, että rata-infran ja siihen tukeutuvan asunto- ja liikepaikkatuotannon talousvaikutukset ovat hyvin positiivisia.

Kannattaa muistaa, että nämä investoinnit ovat pikemminkin pelastamassa Espoon pitkän aikavälin taloutta kuin tuhoamassa sitä. Kasvava kaupunki on meille positiivinen haaste.

Siksi on mielestäni harhaanjohtavaa asettaa esim. koulukorjaukset ja ratainvestoinnit kuluerinä suoraan vastakkain. Samasta syystä investointikatto ei saisi mekanistisesti estää tuottavia ja järkeviä investointeja.

Espoon Titanic-laivan konerikko onkin odotettavissa enemmän käyttötalouden rakenteiden ja tuottavuuskehityksen jämähtyneisyydestä kuin ratainvestoinneista. Jatkuva tulojen ja menojen kasvutahdin epäsuhta menopuolen painottuessa vie palvelujen laadulliseen kurjistumiskierteeseen, ellei palvelurakenteen uudistamisessa ja tuottavuuskehityksessä päästä vauhtiin. Ei anneta kiky-säästöjen hämärtää tätä suurta kuvaa.

Siksi Espoo tekisi suuren virheen, mikäli esim. sote-uudistuksen valinnanvapautta ja tuottajatason avaamista ei toteutettaisikaan pääkaupunkiseudulla.

Suuri virhe olisi olla tarttumatta myös digitalisaation etuihin. On käsittämätöntä, että Espoon valtuusto ei käsittääkseni ole kertaakaan valtuustokaudella käsitellyt Espoon digitalisuus-strategiaa, vaikka kyseessä on yksi aikamme suurimmista globaaleista megatrendeistä.

Vielä lopuksi: lienee meille kaikille selvää, että mikään veroprosenttien korotus ei lopulta pelasta kaupunkia vanhoihin kaavoihin kangistumiselta.

Kiitos.

24.03.2023Katujengit voidaan vielä torjua
06.03.2023Talous luo vaurautta ja toivoa, kirjoitus Länsiväylässä 4.3.2023
23.01.2023Työrauha takaisin kouluihin, kirjoitus Länsiväylässä 21.1.2023
12.12.2022Ei turvallisuutta ilman toimivaa taloutta, kirjoitus Länsiväylässä 10.12.2022
30.11.2022Pitääkö valtion maksaa kaikki laskut?, kirjoitus Länsiväylässä 30.11.2022
30.10.2022Ehdolla eduskuntaan!
15.01.2021Heipat Espoon valtuusto, kohti uusia uria
07.04.2020Tervetuloa kriisiajan etäkouluun, kirjoitus Länsiväylässä 5.4.2020
22.08.2018Tervetuloa digiajan kouluun, kirjoitus Länsiväylässä 18.8.2018
30.05.2018Espoo ei ole saari, kirjoitus Länsiväylässä 26.5.2018

Siirry arkistoon »