Vanhat saappaatkin elähdyttävät enemmän kuin Eurooppa-päivä10.05.2012 Eurooppa-päivä tuli ja meni. Käteen jäi lähinnä nurkkakuntaista ja tylsistyttävää sisäpoliittista nokittelua välillä ministeri Stubb – perussuomalaiset. Missä olivat visionääriset avaukset Euroopan nykyhaasteiden ratkaisemiseksi? Missä pohdittiin, millainen Suomi on vaikkapa kolmen vuoden päästä, kun EU-jäsenyysvuosia on takana aikuisen pyöreät 20? Eurooppa-päivänä on syytä ensinnäkin muistaa historia. Vietämme Eurooppa-päivää päivänä, jolloin Euroopassa historiallisesti toisen maailmansodan raunioilla julistettiin rauhan ja sen rakenteiden merkitystä Euroopalle. Suomen ylivoimaisesti tärkein kansainvälinen tehtävä on edelleen turvata oman maanosansa rauhallisen yhteiselon edellytykset. Mielellään kuulisi, mitä esim. turvallisuuspuolella on Euroopassa tänä päivänä tapahtumassa, vai onko mitään? Eurooppa-päivänä katsotaan aina myös tulevaisuuteen, ja näinä velkakriisien päivinä todella on syytäkin. Millaisen Euroopan me haluamme, ja miten yhdessä hoidamme meitä kaikkia koskevat nopeastikin eskaloituvat ja muuttuvat asiat? On selvää, että Eurooppa valtioiden liittona ei voi perustua vastuiden lykkäämiseen muiden syliin. Emme kuitenkaan myöskään elä maailmassa, jossa sääli on sairautta. Eurooppa tarvitsee selkeitä ja tehokkaita pelisääntöjä yhteiselonsa askelmerkeiksi. Erityisesti huolestuttaa, mitä nuorisomme ja koululaisemme, tulevat vastuunkantajat, ajattelevat Suomen ja Euroopan nykymenosta? Jos kansanedustaja- ja ministeritasoa myöten näytetään esimerkkiä haluttomuudesta ja kyvyttömyydestä keskustella merkittävistä eurooppalaisista asioista asiallisesti, syvällisesti ja kunnioittavasti, kuka tulevaisuudessa viitsii enää kiinnostua Suomen Eurooppa-politiikasta ja sen hoitamisesta? |