Lisää tontteja ja koteja espoolaisperheille, valtuustopuheenvuoro 09.06.201410.06.2014 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Erään suuren itäisen naapurikaupungin kauppakamarin toimitusjohtajan huomioihin Helsingin Sanomissa huhtikuulta 2014 on helppo yhtyä: Espoo on hinnoittelemassa itseään ulos tavallisten ihmisten asuntomarkkinoilta. Syitä tilanteeseen ei ole vaikea etsiä. Ensinnäkin tonttien tarjonta on Espoossa kysyntään nähden käsittämättömän vähäistä. Laadimme asunto-ohjelmaa, mutta emme oikein tiedä, mistä asunnoille löytyisi myös niitä tontteja. Emme varsinkaan siinä määrin, että sillä olisi vaikutus myös asuntojen hintatasoihin. Samasta syystä tästä valtuustoillan keskustelusta Espoon asuntopolitiikkaan liittyen onkin tullut väittely sosiaalisen asumisen tasoon ja kaupungin vuokra-asuntojen määrään liittyen. Kaavoitus kestää vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä, ja kehitettävien rakennuskohteiden taloudelliset edellytykset voivat kaavoitusprosessin aikana muuttua kovastikin. Laadimme yhä uudestaan ja uudestaan uusia kaavoja samoille tonteille kehityshankkeiden kaatuessa yksi toisensa jälkeen usein juuri kaavoitusprosessin hitauteen. Kaavoituksessa määrätään monia peruslaadun ylittäviä ja rakennuskustannuksia nostavia vaatimuksia. Ratkaisuksi vilautellussa autopaikoituksen uudelleennormituksessa tuppaa kuitenkin unohtua se oleellinen: hajautetussa kaupunkirakenteessa auto on tehokas ja usein välttämätön liikkumisväline. Älykkäiden sähkö- ja robottiautojen aikakausi tulee todennäköisesti vain lisäämään autojen käyttöä liikkumisvälineenä. Elinkeinoelämä on ilmaissut huolensa seudun asuntomarkkinoiden kehityksestä jo pidempään. Espoon hankala asuntomarkkinatilanne heijastuu välttämättä myös espoolaisen ja koko suomalaisen elinkeinoelämän elinvoimaan hankaloittamalla työvoiman palkkaamista ja asettumista lähelle työpaikkoja. On erittäin huolestuttavaa, että Espoon kaupungilla ei ole minkäänlaista maapolitiikkaa järjestelmälliseksi maankäytön kehittämiseksi. Valtuustosopimukseen kirjattu maapoliittinen ohjelma onkin pikaisesti otettava työn alle. Espoo tarvitsee aktiivista maapolitiikkaa maanhankintoineen ja omaehtoisine aluekehityksineen, kaavoitusprosessia on nopeutettava ja sujuvoitettava, ja kaavoituksen normitusta on purettava markkinatilanne huomioiden. Espoon on myös erottauduttava paremmin seudullisilla asuntomarkkinoilla. Olen tehnyt asunto-ohjelmaan muutosehdotuksen pientalorakentamismahdollisuuksien edistämiseksi. Sama muutos on nyt ilahduttavasti huomioitu valtuuston neuvottelutoimikunnan esityksissä nrot 8 ja 9. Muutos tarkoittaa sitä, että Espoo tuplaa omatoimisille rakentajille luovutettavien tonttien määrän 150:een per vuosi valtuustokauden loppuun mennessä. Kannatan myös esityksiä 10 ja 11 opiskelija-asumiseen liittyen. Kiitos. |