Loukon asema, valtuustopuheenvuoro 27.1.201428.01.2014 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Ylpeilemme Suomessa usein tutkimuksilla, joiden mukaan korruptio Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähäistä. Tänään olemme kuitenkin Espoon valtuustossa käsittelemässä Espoon keskeisen virkamiehen lainvoimaista lahjusrikkomustuomiota ja sen seurauksia. Tunnelma on kuin oikeussalissa – hyvä niin. Asia on vakava. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioissa selostetulla tavalla teknisen toimen johtajan suhteet elinkeinoelämään ovat olleet erittäin pitkäaikaiset ja läheiset, ja niihin on sisältynyt etuuksien antamista. On selvää, että tämä vaikuttaa negatiivisesti kuntalaisten luottamukseen viranomaistoimintaa ja sen tasapuolisuutta kohtaan. Varsinainen tuomio, 60 päiväsakkoa, on asiassa jo annettu. Toivon, että keskitymme siis itse valtuustoasiaan, työ-/virkamiesoikeudellisen seuraamuksen määräämiseen. Myös sen tulee perustua lainmukaisiin edellytyksiin. Virkarikosten viraltapanomääräyksistä on omat säännöksensä rikoslaissa. Myös laissa kunnallisista viranhaltijoista (KVhL) (304/2003) säädetään erilaisista seuraamuksista lainmukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä. Ihmettelen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lausunnon 16.12.2013 yleisluonteisuutta. Lausunnossa ei esim. ole otettu kantaa siihen, mikä on rikoslain viraltapano-säännösten suhde KVhL:ään. Lahjusrikkomuksen yhteydessähän ei mainita viraltapanoa lainkaan edes potentiaalisena seurauksena toisin kuin esim. lahjuksen ottamisrikoksen yhteydessä. Eikö lainsäätäjä siis katso yleistä luottamusta viranomaistoimintaan samalla tavoin suojattavaksi oikeusintressiksi kuin lahjuksen ottamisrikoksen kriminalisointia? Tässä erossa lieneekin kyse siitä, että yksittäisen rikoksentekijän näkökulmasta lahjuksen ottamisrikos liittyy aina johonkin tosiasialliseen toimintaan, kun taas lahjusrikkomukseen riittää, että menettely potentiaalisesti heikentää demokraattisen yhteiskunnan luottamusta päätöksenteon asianmukaisuuteen. Tällaisen arvioinnin tekeminen voi yksittäistapauksessa olla vaikeaa rikoksesta syytetyn syyttömyysolettama ja laillisuusperiaate huomioon ottaen. Johtavalta kunnan virkamieheltä pitää kuitenkin voida odottaa toiminnassaan myös jälkimmäiseen liittyvien olosuhteiden jatkuvaa arviointia. Lisäksi on huomattava hovioikeuden lähtökohta matkamääräysten rooliin asiassa: hovioikeuden mukaanhan tilannetta arvioitaessa merkitystä ei ole sillä seikalla, olisiko kaupunki maksanut Loukon puolison matkakuluja, jos sitä olisi pyydetty, vaan ”arviointi on suoritettava sillä perusteella, onko ulkopuolinen taho tosiasiassa maksanut Loukon puolison kustannuksia” (Helsingin hovioikeuden tuomio 7.6.2013, diaarinro R 11/2264, s.16). Luen ratkaisua niin että kaupungin olisi tullut jo alun perin kustantaa myös Loukon puolison kulut, jotta toiminta ei olisi ollut omiaan vaarantamaan kuntalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Mikä sitten on se oikeudenmukainen ja kuntalaisten luottamuksen palauttava työ-/virkamiesoikeudellisen seuraamus, joka tässä tulee kyseeseen? Onko asiassa painava tai erittäin painava syy päättää teknisen toimen johtajan virkasuhde ilman varoitusta? Vai tulisiko asiassa antaa varoitus, jota teknisen toimen johtajalle ei siis vastaavasta aiemmin ole annettu? KVhL:n mukaan virkasuhteen irtisanominen ilman varoitusta vaatii niin vakavaa virkasuhteeseen liittyvää rikkomusta, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lausunnon 16.12.2013 mukaan tällaiset perusteet olisivat olemassa, vaikka näitä perusteita ja oikeuskäytännön mukaisia olosuhteita ei ole lausunnossa millään tavalla tuotu esille tai yksilöity. Omasta mielestäni valtuusto ei ole saanut riittävää selvitystä näiden oikeudellisten perusteiden soveltamisesta tässä tapauksessa. Tätä kuvastaa myös Vihreiden valtuutettu Rahkosen jättämä muutosesitys, jossa ehdotetaan sekä varoituksen antamista että siirtoa muihin tehtäviin – tämä on kuitenkin mitä todennäköisimmin lainvastaista, koska varoituksen tehtävänä on toimia nimenomaan mahdollisuutena korjata menettely kyseisessä tehtävässä. Siksi Espoon valtuuston kannattaa myös pohtia mahdollisuutta palauttaa asia uudelleen valmisteluun oikeudellisen arvioinnin asianmukaiseksi suorittamiseksi. Kiitos. |
