Espoon talous ei ole kestävällä pohjalla, valtuustopuheenvuoro 9.9.2013

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Espoon talouden suunta on erittäin huolestuttava. Talouden seurantaraportin (Seurantaraportti I, 2013) mukaan kaupungin talouden kestävyysvaje on luokkaa 100 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Espoon kestävyysvaje on kaupungin taloudellisiin resursseihin nähden suurempi kuin Suomen valtion. Käytännössä Espoo näyttäisi sukeltavan koko vuoden 2013 investointitaloutensa kanssa samalle tasolle kuin vuonna 2008 eli finanssikriisin alkumyllerryksessä.

Valtiontalouden osalta ns. kriisitietoisuus on viimeistään nyt lyönyt läpi koko poliittisen kentän, ja hallitus on tuoreeltaan sopinut mittavista rakenteellisista uudistuksista valtiontalouden kestävyysvajeen kattamiseksi. Kysymys kuuluukin, millaisiin toimenpiteisiin Espoon tulisi nyt ryhtyä niin oman kestävyysvajeensa kuin hallituksen esittämien julkisen talouden lisäkiristysten pohjalta?

Espoon talouden ehkä suurin heikkous tällä hetkellä on menojen jatkuva kova kasvutahti ja heikko tuottavuuskehitys. Nykyinen 5-7%:n tasoinen kulujen vuosittainen kasvutahti ei voi mitenkään olla perusteltavissa pelkällä väestönkasvulla, joka on tällä hetkellä noin 1,5%:n vuosiluokkaa. Kaupungin tuottavuusohjelmien tavoitteita ei ole täytetty, ja konserniesikunnan omankin selvityksen mukaan (Selvitykset vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin) tuottavuutta ei ole voitu nykymenetelmillä edes laskea.

Toinen merkittävä Espoon talouden riskitekijä on verotulojen taso tulevaisuudessa. Koko vuoden verotulojen kasvutasoksi on arvioitu 3%, vaikka alkuvuoden verotulojen kasvu oli käytännössä jäänyt nollaan. Ottaen huomioon työttömyysasteen nopea 2%:n nousu vuoden sisällä jo lähemmäs 10%:n henkisestikin tärkeää rajaa sekä talouden yleiset epävarmuudet, joista esimerkkinä Nokian puhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille, Espoon verotulojen kehitystä tulisi mielestäni arvioida pikemminkin kriittisesti kuin turhan optimistisesti.

Helpolta ratkaisulta kuulostava nopea veronkorotusten tie olisi nykytilanteessa nopeasti kuljettu loppuun. Veronkorotukset olisivat suoraan pois talouden rakennemuutokseen tarvittavista resursseista yksityisellä sektorilla.

Kuten jo kevättalvella tilinpäätöksen ennakkotietojen osalta valtuustossa totesin, kaupungin investointiohjelmat huomioon ottaen Espoo tarvitsee siis tarkempaa käyttötaloutta ja kulukuria sekä satsauksia taloudelliseen kasvuun ja tätä kautta tukevampaa pohjaa verotulojen kehittymiselle kasvavien menojen tahdissa. Tuottavuustavoitteisiin on suhtauduttava vakavasti, ja kaupungin palvelurakennetta tulee tehostaa huomattavasti ottamalla yritykset ja kolmas sektori entistä laajemmin mukaan palveluiden tuottamiseen. Joudumme varmasti priorisoimaan myös kaupungin mittavia investointeja.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Espoon talous ei seiso vakaalla pohjalla. Nykytahdilla yhdestä Suomen vauraimmista kunnista on vuosikymmenen loppuun mennessä tulossa hyvinkin Suomen velkaisin kunta (konsernitasolla mitaten). Ymmärrän kuitenkin, että kaupungin johto on alkanut valmistella talouden tasapainotusohjelmaa Espoon talouskehityksen oikaisemiseksi, ja että Espoo-tarinaan kirjattu päämäärä tasapainoisesta taloudesta otetaan vakavasti niin virkamiesjohdossa kuin luottamushenkilöiden keskuudessa. Kaupungin kulukehitys huomioon ottaen talouden tasapainotusohjelman painopisteen tulee olla kaupungin käyttötalouden tasapainottamisessa.

Kiitos.