Vain demokraattisen päätöksentekoni ylitse23.09.2012 Saksan perustuslain kulmakivi on ns. ikuisuuslauseke, jonka mukaan Saksan perustuslakiin ei voida tehdä muutoksia, jotka muuttaisivat ihmisarvoa ja demokratia-periaatetta koskevia perustuslaillisia oikeuksia. Lausekkeen tausta on luonnollisesti natsien valtaanpääsyssä. Ikuisuuslauseke kertoo selvää kieltä siitä, miten korostuneessa asemassa nämä arvot saksalaisessa perustuslaillisessa arvioinnissa ovat. Onkin tärkeää huomata, että EVM-päätöksessään Saksan perustuslakituomioistuin painotti erityisesti demokratia-periaatteen toteutumisen edellytyksiä. Tähän kuuluu mm. Saksan parlamentin laaja tiedonsaanti. Jo sovittujen EVM-pääomien korottaminenkin katsottiin mahdolliseksi, kunhan Saksan valtiopäivät ovat mukana päätöksenteossa. Näihin parlamentarismia korostaviin reunaehtoihin viitaten Saksan liittokansleri saattoi Bundestagissa EVM-päätöksen jälkeen hieman juhlallisestikin todeta, että tämä on hyvä päivä niin Saksalla kuin koko Euroopalle. Sopii tietenkin ihmetellä, miksi tarvittiin tuomioistuin kertomaan, että demokraattisen päätöksenteon on toimittava integraatiossakin. Luulisi vaaleilla valittavien politiikkojen tämän muutenkin muistavan. Toisin kuin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 12.9.2012 hahmoteltiin, Saksan perustuslakituomioistuin ei siis ole mikään pragmaattisen realismin työrukkanen, vaan ennen kaikkea vahvasti ihmisarvoon ja demokratiaan pohjautuvan perustuslaillisen lakiperinteen vaalija. Tuomioistuin teki itsekin selväksi, että se ei ottanut mitään kantaa EVM-toimenpiteiden järkevyyteen, vaan pelkästään niiden perustuslainmukaisuuteen. Nämä lähtökohdat on hyvä muistaa tuomioistuimen tulevissakin ratkaisuissa. Mikä eurooppalaisille ehkä tärkeintä, EVM-päätöksellään Saksa ja sen oikeusjärjestelmä ovat nyt hyvin kuuluvasti asettaneet sisällöllisesti korkean demokratia-standardin eurooppalaiselle integraatiolle. Samalla myös Suomi on nyt uudella tavalla tullut haastetuksi pohtimaan hieman tarkemmin ja avoimemmin eurooppalaisia askelmerkkejään. Katse kohdistuu erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan EVM-lausunnossa sanaa ”demokratia” ei mainita kertaakaan. Miksi? Toivottavasti ei ainakaan siksi, että Suomen integraatiopäätöksissä ei yksinkertaisesti nähdä valtiotason läpi kansalaistasoon ja demokraattisen päätöksenteon legitimiteettitasoon asti. Järkevästi toimimalla perustuslakivaliokunta voisi lausunnoissaan laajemmin linjata jo nyt suomalaisen perustuslaillisen tarkastelun mukaisia vaatimuksia eurooppalaiselle integraatiokehitykselle. Voimme myös sanoa ei ja asettaa ehtoja, mutta vain vahvoin laillisin ja demokraattisin perustein. Vastuu suomalaisen demokratian toteutumisesta on suomalaisilla itsellään. Jos joku päivä huomaamme ilman sen kummempia debatteja olevamme unionissa, jonka demokraattisia valtarakenteita emme enää tunnista, on syyttävä sormi vaikea asettaa kehenkään muuhun kuin siihen peilissä näkyvään kaveriin. |